sunnuntai 2. syyskuuta 2012

Syyskuu

Alkoi näissä kiloissa…



Itseasiassa vaaka näytti kaikkia painoja 57.3 ja 57.7 välillä, mutta ei sillä nyt niin suurta väliä.
En kovin usein jaksa/viitsi/muista ottaa mittoja, mutta tänään mittasin pitkästä aikaa vyötärön ja lantion.
Kun 4v. sitten painoin suunnilleen saman verran kuin nyt oli vyötäröni 2 cm pienempi.
Ikääntymisen välttämätön seuraus vai laiskuuden tulos? Ehkä vähän kumpaakin, mutta rehellisesti sanottuna suuremmalla todennäkoisyydellä laiskuudesta johtuvaa. 4v. sitten harrastin salitreeniä, tein vatsalihaksia jne. Nyt en muista koska olisin viimeksi säännöllisesti treenannut vatsalihaksia… Ehkä viime vuonna?
Lantio on saman kokoinen kuin 4 vuotta sitten.

Mutta kaiken kaikkiaan olo on ihan hyvä. Olen taas päässyt säännöllisen juoksun makuun ja rakastan sitä. Yritän pikkuhiljaa siirtyä myös vaihtelevampaan liikuntaan, omia mielihaluja kuunnellen.

On tässä pari vaikeampaakin päivää ollut. Huonotuulisena kiusaus purkaa tai paeta ikäviä tunteita tai tilanteita ylensyömiseen on yhä vahva. Ja vaikka toisaalta ei edes tehnyt mieli tehdä niin  olen muutaman kerran siihen sortunut. Ja sitten ihmetellyt miksi ihmeessä niin teen?? Erona entiseen on ollut syödyn ruuan määrä (huomattavasti vähemmän) ja seuraavan päivän syyllistämisen puuttuminen. Ja onnellisena olen viimeistään seuraavana aamuna palannut takaisin tämän hetkiseen normaaliin syömiseen. Ja se on tuntunut hyvältä.

Tavoite on nyt pysyä tasapainossa ja suunnilleen tämän painoisena. Olen miettinyt ikääntymistä ja sen tuomia muutoksia. Ikä ei ole mikään syy huonoon kuntoon tai löysään ulkomuotoon. Salillani käy useita todella upeita ja tiukassa kunnossa olevia 40-60 v. naisia. Mutta. Jos olen muuten terve, normaalipainoinen ja vähintään keskiverto kuntoinen onko minun oltava yhtä timmi kuin olen joskus nuorempana ollut?
Halutessani voisin varmaan ollaan timmimpikin kuin nuorempana, mutta miten paljon energiaa, aikaa ja vaivaa olen halukas laittamaan siihen? Millaisia uhrauksia olen valmis tekemaan vähän kapeamman vyötärön eteen? Näitä asioita olen miettinyt viime aikoina. Tällä hetkellä olen niin kiitollinen siitä, että en ole pitkään aikaan ahminut, että olen myös paljon suvaitsevampi itseäni kohtaan. Olisi ihanaa, jos vyötäröni olisi kapeampi ja mahani pienempi, mutta koska täydellisyyden tavoittelu on aiheuttanut minulle niin paljon huonoa oloa ja itsetuhoa, tällä hetkellä nautin siitä, että olen good enough.

Positiivista syyskuuta kaikille!

10 kommenttia:

  1. Aivan ihana postaus! Valaa uskoa minuunkin, että joskus pääsen lähelle lukemiasi, siihen hyvän olon painoon. :)
    Kiitos vierailustasi blogissani!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana jos voin valaa uskoa sinuun. Olet jo niin tietoinen asioista, että varmasti loydät oman tasapainosi paljon nopeammin kuin minä...

      Poista
  2. Ihanaa, Taina! Olet malliesimerkki siitä, että positiivisesti asioihin suhtautumalla ja rauhallisessa tasapainossa saa aikaan paljon enemmän kuin tolkuttamasti sisuuntumalla ja raivopäänä heilumalla! Olet valtavan motivoiva <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos rakas TM! Olen aina ihaillut tolkuttomasti sisuuntuvia ja siten nopeasti aikaansaavia ihmisiä, mutta parin kymmentä vuotta siinä epäonnistuttuani vihdoin tajusin, että mulla se ei toimi:) Onneksi lopulta löysin itselleni toimivan tavan vaikka välillä tuleekin ajatus "olenko vain alisuorittaja?"...

      Poista
    2. No et varmasti ole!!!

      Olet taitava ja inspiroiva! <3

      Poista
  3. Kiitos - tämä toimikoon esimerkkinä ja rohkaisuna meille muillekin, kun pohdimme kukin sitä, mikä on tarpeeksi ja riittävästi! <3

    Tasapainoinen olosi jatkukoon, kaikin puolin. Ihanaa syksyä!

    VastaaPoista
  4. Kiitos Kaneli, riittävyyden tunne vaihtelee, mutta onneksi täydellisyyden tavoittelu ei pyöri mielessä yhtään entiseen tahtiin:)

    VastaaPoista
  5. Tasapainoinen on sana, joka tulee mulle mieleen sinun blogiasi lukiessa. Toivon itsellenikin tuollaista rauhaa huokuvaa tasapainoa, onnittelut siitä :) Sinulle on tunnustus ilman haastetta blogissani
    http://lyijypallo.blogspot.fi/2012/09/liebster-award.html.

    Oikein positiivista syksyä sinullekin!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Et voi uskoa miten iloiseksi tulin kommentistasi. Etenkin tänään kun on taas niin monet asiat ärsyttäneet!
      Lämmin kiitos tunnustuksesta!

      Poista