tiistai 17. huhtikuuta 2012

Kohtuus kannattaa

Olen onnellinen siitä, että viime aikoina olen syönyt kohtuullisesti. Tietoisesti hyvin ja vähentäen turhaa, joka minun tapauksessani tarkoittaa etenkin makeita herkkuja. Kuten edellisessä postauksessa totesinkin, kaikesta turhasta en silti ole luopunut. Joka päivä syön jotain makeaa herkkua, mutta kohtuullisesti. Yleensä ehkä 150-300 kalorilla. Välillä tietysti enemmänkin.
Paino on silti laskenut. Hitaasti, kuten toivoinkin. Kauhean ja vaikean talven saldona oli melkein 4 lisäkiloa…, joista nyt kahdesta olen pääsyt eroon. Punnitsen itseni yleensä max. kerran viikossa. Mittoja en ole ottanut lainkaan, se olisi tuntunut jotenkin laihduttamiselta ja sitähän minä en tee. Ihan kivasti olen kuitenkin pienentynyt! Eräätkin housut, jotka olivat koko talven niin kireät ettei niitä voinut käyttää, ovat nyt oikein mukavat päällä. Ja ihan kohtuullisen näköisetkin.
Eli rentoa painonhallintaa. Ja sehän minulla on ennenkin toiminut hyvin. Olen sen vaan aikaisemmin aina jossain vaiheessa onnistunut pilaamaan perfektionismilla. Eli pikku hiljaa aloin odottaa itseltäni “täydellistä” syömistä eli ei mässäilyä tai minkään sortin ylensyöntiä koskaan. Ja kun niin sitten kävi, se oli kauhea katastroofi, josta piti piiskata ja halveksia itseään. Ja syödä tietysti lisää. Nyt olen vihdoin tajunnut, että on täysin järjetöntä odottaa “täydellisyyttä”. Mässäilyjä tulee varmasti vielä, mutta ne ovat lyhyitä kausia eikä niiden takia kannata itseään inhota.

Tämän kohtuuden takana on ehdottomasti säännöllinen ja riittävä syöminen. Suurin muutos on tapahtunut aamiaisessani. Ennen yleensä söin pienen marjajogurtin ja kuitumuroja (yht.n. 225 kcal) ja minulla oli nälkä ja/tai heikko olo vähintään parin tunnin kuluttua.
Nykyään syön isomman ja rasvaisemman maustamattoman kreikkalaisen tai turkkilaisen jogurtin ja herkkumysliä (rasvaista ja makeaa, ei valitettavasti kuitupitoista). Lisäksi juon tuorepuristettua appelsiinimehua useimpina aamuina eli aamiaisen kalorit vaihtelevat n.400-450 välillä ja olo on huomattavasti virkeämpi ja energisempi. Ja aamianen on suurta herkkuani!
Niinä aamuina, joina kiireen tai muiden syiden takia tämä vakioaamiainen jää väliin huomaan koko loppupäivän olossa ja syömisissäkin eron.
Ennen panttasin suurimman osan kaloreista iltaan. Nykyään syön tasaisesti koko päivän ja tämä on auttanut todella paljon myös makeanhimoon ja jatkuvaan haluun napostella jotain.
Hitaasti olen tiellä kohti tasapainoisempaa suhdetta ruokaan. Tyytyväinen olo.


8 kommenttia:

  1. Kiva kuulla etta tasapainoa alkaa loytymaan! Ma olen myos loytanyt sita..painonvartijat ovat auttaneet muokkaamaan omaa ajatusmaailmaa. Paino putoaa hitaasti, ja ennen olisi jo tuskastunut ajat sitten, mutta nyt mulla on tosi tyytyvainen olo, tyytyvainen siihen etta suunta on alaspain, opettelen syomaan silla tavalla mita voin yllapitaa koko loppuelamani. En siis ole dieetilla ja silti paino hitaasti laskee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan, olen myös etsimässä syömistapaa, jota voin pitää yllä loppuelämäni. Jojoilu on rasittavaa etenkin psyykkisesti, joten toivon pääseväni siitä lopullisesti eroon.
      Hienoa, että olet saanut painonvartijoista apua ja paljon onnea jatkoon.

      Poista
  2. Heippa Taina, hienoa kuulla tämä. Luin sun blogia taaksepäin ja tajusin miten samanlaisissa mietteissä olet ollut kuin meikäkin. Onnea hyville aamiaisillesi. Autoit mua paljon muistuttamalla tuosta pitkästä linjasta - että täydellisyydentavoittelu on turhaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kun pyörii paino/kilo/syömis-ahdistuksissa, niin minä ainakin olen usein kuvitellut olevani lähes ainoa, jolla on niin turhia/tyhmiä onglemia, jotka aiheuttavat ahdistusta ja huonommuuden tunnetta (minulle). Blogimaailma on ollut suureksi avuksi. Vertaistuella on vahva vaikutus ja minulle siitä on ollut apua. Kiva kuulla, että sinäkin tunnet saaneesi apua!

      Poista
  3. Kiitos tästä! Ajatukset pyörii justiinsa tällaisia samanlaisia latuja ja tämä tsemppaa jatkamaan kohtuuden tiellä... :)

    VastaaPoista
  4. Kiitos kommentista Cocoilija. Tuntuu uskomattomalta (mutta hienolta), että omista ongelmistani kirjoittaminen voi auttaa jotain toista ihmistä! Todella kiva kuulla.

    VastaaPoista
  5. Hyvältä kuulostavat ajatukset, aivan kuin omasta päästä :)

    VastaaPoista
  6. Tuntuu olevan pitkän päälle se toimivin resepti... Johan tässä on ns. hakattu päätä seinään vuosia toisten "metodien" kanssa!

    VastaaPoista